Kuudes tehtävä:
Arkkitehtuuriessee?
RENESSANSSIN ARKKITEHTUURI NOIN 1400 - 1600
Renessanssin aikana yritettiin palata antiikin ajan ihanteisiin: selkeyteen, symmetrisyyteen ja harmonisuuteen. Tavoitteiden täyttämiseen käytettiin matemaattisia teorioita ja perspektiivi lakeja. Renessanssille tyypillistä oli geometristen muotojen käyttö. Aikakauden alkupuolella täydellisyyden tavoittelu ei ollut vielä niin tärkeää, mutta 1500-luvulla alettiin pyrkimään täydellisyyteen, harmoniaan ja tasapainoon niin geometrian kuin muidenkin osa-alueiden kannalta. Vaikka arkkitehtuurin aiheet otettiin edelleen antiikista, klassisesta ohjeistuksesta ei oltu enää niin tarkkoja. 1500-luvun loppupuolella kehittyi manierismi, jossa yritettiin siirtyä aikaisempien vuosien plastisuudesta kaksiulotteiseksi ja koristeelliseksi. Palatsien ulkoseinämien koristemaalaukset lisääntyivät manierismin aikana. Suuntausta edustivat esimerkiksi Michelangelon myöhäiset työt.
Italiassa oli siis runsaasti antiikin Rooman arkkitehtuurin jäänteitä, jonka takia renessanssi kehitty juuri Italiassa. Nämä antiikin jäänteet heijastuivat Italian renessanssin arkkitehtuuriin. Varhaisrenessanssissa käytettiin antiikin esikuviensa mukaisesti pyörökaaria, roomalaisia pylväitä ja päätykolmioita. Rooman valtaistuinhalleista periytyvä basilika-muoto säilyi kirkkojen pohjakaavana ja ulkoapäin kirkot päällystettiin usein marmorilla ja muilla värillisillä arvokivillä. Seinäpinnat on kehystetyt ja niissä on usein tietty kuvio tai kaava. Rakennuksissa oli ympyrän-, ristin- tai tähdenmuotoiset kupolilla katetut keskeisrakennukset. Näitä löytyy etenkin kirkoista. Lisäksi ajalle olivat tyypillisiä kupolien huipulla olevat pienikokoiset tornit ja avoimet pylväskäytävät, loggiat.
Tiina Peuhkuri & Wiktoria Gawlik 14E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti